Suomessa on rikas ja pitkä historia taiteesta, jota on tehty perinteisen taidekentän ulkopuolella. Ilman muodollista taidekoulutusta, itse tekemällä oppien, on tietenkin tehty taidetta aina ja kaikkialla. Suomessa tällaista taidetta kutsutaan ITE-taiteeksi. Lyhenne tulee sanoista itse tehty elämä. Englannin kielessä vastaava käsite on outsider art, ulkopuolisten taide, joka on käytössä myös Suomessa. Yleensä ajatellaan, että outsider -taiteilija työskentelee yksin, irrallaan muista alan harrastajista. Ulkopuolisuuden tunne syntyy, kun taiteilija ei syystä tai toisesta pääse mukaan yhteiskuntaan tai kun oma elämänpiiri on rajoittunut. Outsider -taidetta syntyykin esimerkiksi laitosympäristöissä. Ne kuvaavat taiteilijan omaa sisäistä maailmaa, johon muilla ihmisillä ei välttämättä ole muuta ikkunaa.

Tällöin vaikkapa kansanopiston kurssilta ponnistanut kesänäyttelyitä järjestävä taiteilija ei olisi outsider-taiteilija. Kuten kaikessa taiteessa, ITE-taiteen ja outsider -taiteen määritelmät ovat liukuvia ja muuttuvia ja niissä on eri kulttuurien ja tilanteiden välisiä sävyeroja. Suomelaiselle ITE-taiteelle on tyypillistä kansanomaisuus. Se on eräänlaista omasta kulttuurista ja elämänpiiristä kumpuavaa nykyaikaista kansantaidetta. ITE-taiteessa korostuu luovuus ja omaperäisyys. Teokset heijastelevat usein taitelijan eksentristä ja juurevaa maailmankuvaa.

Monelle tulee suomalaisesta ITE-taiteesta ensimmäiseksi mieleen rouheat, luonnonmateriaaleista tai romumetallista rakennetut veistokset. Ne ovatkin tyypillisiä esimerkkejä ITE-taiteesta, varsinkin kun ne kansoittavat ihmisten omille mailleen rakentamia veistospuistoja. Tällaisia puistoja löytyy useita ympäri Suomea. Yksi tunnetuimmista lienee Parikkalan patsaspuisto. Taiteilija Veijo Rönkkösen rakentamasta taideympäristöstä löytyy puolentuhatta ihmishahmoista veistosta, jotka joogaavat heinikossa tai hymyilevät kävijälle aidoin tekohampain.

ITE-taide on todella monipuolista eikä sitä voi typistää vain tietyntyyppisiin töihin. Moottorisahalla veistetyt karhupatsaat voivat olla ITE-taidetta, mutta niin voivat olla tavanomaisillakin tekniikoilla toteutetut työt. Hyvä esimerkki tavanomaisin menetelmin toteutetuista epätavallisista töistä ovat Kalevi Helvetin räväkät ja riemastuttavat tussipiirustukset. Kalevi Helvetti on kulttuurin monitoimimies Pertti Kurikan alter ego. Hänen töissään makaaberit, kauhuelokuvista ja painajaisista tutut teemat pelkistyvät iskeviksi ja samaistuttavuudessaan naurua herättäviksi sarjakuvaruuduiksi. Kalevi Helvetin töitä voi nähdä esimerkiksi Pertin Valinnassa, joka on sekä ”sekotavarakauppa” että outsider-taiteen galleria. Pertin Valinta löytyy Helsingistä Aleksis Kiven kadulta.

Vaikka ITE-taide pakeneekin akateemisten taidepiirien maailmaa, täysin koordinoimatonta se ei ole. Erilaiset hankkeet ja museot työskentelevät suomalaisen ITE-taiteen säilyttämiseksi ja esille nostamiseksi. Kokkolassa sijaitseva ITE -nykykansantaiteen museo järjestää näyttelyitä omissa tiloissaan Kokkolan museokorttelissa. Lisäksi museo järjestää liikkuvia näyttelyitä yhteistyössä muiden museoiden kanssa ympäri Suomen. Jos nykyaikainen kansantaide Suomessa kiinnostaa, nyt kannattaa vierailla Kokkolassa. Kansantaiteen museo juhlii nimittäin ITE -taiteen käsitteen kaksikymmenvuotista historiaa. Ilmiantoja – Wanted ITE -näyttelyyn voi tutustua museossa lokakuun 2019 loppuun asti.