Tulevaisuus on digitaalisen taiteen

Digitaalinen taide herättää edelleen taidepiireissä monenlaisia ajatuksia. Osa kokee sen loukkaavan taiteen sääntöjä eikä pidä tietokoneen työkalujen avulla luotua taidetta muiden teosten vertaisena. Yhä useampi kallistuu kuitenkin puolustamaan digitaalisia teoksia, joiden luomiseen taitelija ammentaa omasta osaamisestaan. Digitaalisen taiteen työkalut poikkeavat perinteisissä taiteenmuodoissa käytetyistä, mutta se ei tee taitelijan työstä yhtään sen helpompaa.

Nykyistä digitaalista taidetta voidaan pitää alkuna uudenlaiselle tavalle toteuttaa. Alan työkalut kehittyvät tietotekniikan liikkeiden mukaisesti, mutta on hyvä muistaa, että työkalut ovat vain yksi osa taidetta. Öljyvärimaalarin aseena toimii pensseli ja veistoksien avuin luomistyötä tekevän taas taltta, joten miksei digitaitelijan aseena voisi olla samoin hiiri ja tietokone? Jokaisen taideteoksen lähtökohta on kuitenkin taitelijan näkemys.

Kuka on digitaitelija?

Tietokone löytyy jokaiselta, ja yhä useampi on nykyisin taitava sen käytössä. Digitaiteen saralla herääkin kysymys, kuka on digitaitelija ja kuka ei? Erilaisiin julkaisuihin voi lähes kuka tahansa tuottaa materiaalia, ja rajaa taiteeseen voi olla vaikea vetää. Katsojat päättävät mikä on taidetta, ja sen kuuluu erota valtavirrasta kuten mainoksista. Taiteen tulee koskettaa katsojaa.

Onko digitaiteen paikka verkossa?

Digitaide rikkoo rajoja näkyvyydellään. Sitä voi ihastella verkossa, gallerioissa, kaduilla tai vaikka oman puhelimen ruudulta matkalla. Tämä taiteen muoto antaa uusia mahdollisuuksia vaikuttaa, ja tulla lähelle niitäkin, joita eivät galleriat viehätä. Erilaiset tilat, kuten näyttelyt, ovat tärkeitä pysähdyspaikkoja taiteen ystäville. Toisaalta ne saattavat myös rajata osan ihmisistä taiten ulkopuolelle. Verkko antaa heille uuden tilaisuuden.

Myykö verkoissa pyörivä taide?

Taitelija haluaa näkyvyyttä, ja toki myös menestystä. Digitaiteen vetovoimaan myyntiartikkeleina on pohdittu paljon, sillä taiteeseen liittyy käsitys ikuisuudesta. Monet taidehistorian tärkeimmät teokset ovat satoja vuosia vanhoja, ja niihin liittyy historiallinen perspektiivi. Digitaide taas kärsii tässä asiassa kertakäyttökulttuurista, joka näkyy verkon viihteen ja taiteen nopeana kiertokulkuna. Digitaide laittaa pohtimaan teosten uniikkiutta ja arvoa uudesta näkökulmasta.

Digitaiteen tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

Digitaidetta ei pidä sekoittaa kuvien muokkaamiseen, sillä teoksen luoja rakentaa kaiken alusta asti itse. Hänellä on oltava visio ja taitoja, joihin on mahdollista nykyisin saada yhä laaja-alaisempaa koulutusta yliopistotasolla. Tietotekniikan kehittyminen tarkoittaa taiteellisen alan siirtymistä osittain verkkoon, ja se luo uusia työmahdollisuuksia myös taiteen parissa työskenteleville. Moniin kysymyksiin, kuten digitaiteen säilyttämiseen, saadaan vastaus kehityksen myötä.

Nykytaidetta museoiden ulkopuolella

Nykytaide

Nykytaide on aikamme uutta taidetta, aikalaistaidetta. Se sisältää uusia ja erilaisia aiheita sekä näkökulmia, ideoita ja tekotapoja, ja usein sitä aletaan arvostaa vasta myöhemmässä vaiheessa, ei aina niinkään taiteen julkaisuhetkellä.

Nykytaidetta on nähtävillä Suomessa paitsi museoissa – Kiasma, Tampereen Nykytaiteen Museo, Emma – myös esimerkiksi Ars-näyttelyissä, ulkotiloissa ja ihmisten kodeissa.

Ars-näyttelyt ovat kansainvälisiä nykytaiteen katsauksia, joita järjestetään useissa kaupungeissa ja tiloissa nykyisin noin viiden vuoden välein. Nykytaidetta on kuitenkin siis nähtävissä myös museoiden ulkopuolella, ulkona, kodeissa, erilaisissa tiloissa ja erilaisina taidemuotoina.

Valokuvataide

Valokuvataiteesta tuli nykytaiteen osa-alue 1990-luvun alkupuolella. Siihen myötävaikuttivat valokuvatekniikan ja värivalokuvauksen menetelmien kehittyminen isoin harppauksin kohti digiaikaa, sekä koulutetun ja kansainvälisyydestä kiinnostuneen nuoren valokuvaajasukupolven esiin tuleminen.

Valokuvista on tullut taiteen väline, tai ne ovat itsessään jo taideteos. Valokuvataidetta tuodaan esille paitsi valokuvakeskuksissa ja erilaisissa näyttelyissä ja tapahtumissa, mutta se sopii myös niille jotka haluavat nykytaidetta kotiin ja julkisiin tiloihin.

Performanssit

Alkujaan Suomessa puhuttiin happeningeista, mutta 1980-luvulla vakiintui käsitteeksi performanssi. Se alkoi taiteenlajina tulla pienistä teatteri- ja musiikkipiireistä suuren yleisön tietoisuuteen Ars-näyttelyiden kautta 1980-luvulla.

Performanssi on useiden eri taiteenlajien yhdistelmä. Se on visuaalisuuden ja ajatuksen vuoropuhelua, ja sen esittämispaikkana voi olla mikäpä vain tila, tahi tapahtuma. Se voi olla improvisoitu tai suunniteltu, tai mitä vaan näiden välimaastosta. Kesällä voi performanssiin törmätä vaikkapa keskellä katua, kauppakeskuksessa tai rantabulevardilla.

Installaatiot

Installaatio on johonkin tiettyyn paikkaan tai tilaan tehtyä taidetta, joka on usein väliaikaista ja esillä vain hetken. Mutta myös pysyviä installaatioita on olemassa, ja esimerkiksi asetelmamaalausta voi pitää installaationa.

Installaatio on joko katsottavaa tai koskettavaa, siinä voi olla ääniä, tuoksuja ja liikkuvia esineitä, ja se voidaan esittää vaikkapa tietokoneen näytöltä. Installatioihin voit törmätä esimerkiksi päiväretkellä Fiskarsin ruukkiin, tai ulkoilmatapahtumissa kuten vaikkapa Lux Helsingissä.

Yhteisötaide

Mielenkiintoinen nykytaiteen muoto on yhteisötaide, mikä tarkoittaa yhdessä ryhmänä toteutettavaa ja kaikkien ehdoilla tehtävää taidetta. Ryhmäytymisen muotoina voi olla vaikkapa työpaja, projekti tai tapahtuma. Siinä voi olla muista taiteenlajeista mukana vaikkapa tanssia, maalausta ja musiikkia. Taiteilija on ryhmän ideoija, tuottaja tai ohjaaja.

Taidetta kotiin

Useimmille ihmisille taide on jotain, mitä mennään katsomaan gallerioihin, mutta monet ihmiset haluavat tuoda aitoa taidetta tai kuvia niistä kotiinsakin. Toisille taiteen omistajille taide on osa sisustusta, toisille taide on sijoituskohde ja joillekin taideteokset kotona ovat osa elämää ja siihen kuuluvia upeita elämyksiä.

 

 

 

 

Julistetaide on hyvä aloitus taideharrastukselle

Lapset ja nuoret haluavat yleensä koristella oman huoneensa oman makunsa mukaisesti ja usein he haluavat laittaa seinille julisteita itselleen tärkeistä teemoista. Ensimmäinen juliste voi olla vaikkapa kuva söpöstä koiranpennusta. Toiset voivat haluta huumorijulisteita tai kuvia upeista maisemista. Nykyisten keski-ikäisten teini-ikään kuului erottamattomasti Suosikki-lehdestä leikatut julisteet lempibändeistä ja -laulajista. Nämä tällaiset julisteet eivät aivan täytä kriteereitä siitä, mikä on taidetta.

Nuorten hankkimat ensimmäiset taidejulisteet ovat yleensä edullisia kuvakopioita taiteen klassikoista. Niitä myydään monissa liikkeissä, mutta esimerkiksi museoiden kaupoista voi ostaa hienoja julisteita halvalla verrattuna aitoihin taideteoksiin. Museoiden kaupoista löytää yleensä julisteita sellaisista teoksista, jotka ovat olleet jossain vaiheessa näytteillä kyseisessä museossa. Sieltä voi löytää upeitakin julisteita, jotka kannattaa kehystää hienosti kuten aitokin taide. Toisaalta julisteiden etu on niiden keveys, eikä julisteita varten tarvitse porata seinään kiinnitysruuveja. Siten julisteet sopivat esimerkiksi vuokra-asuntojen seinille painavia taideteoksia paremmin.

Taiteen ei tarvitse olla elitistisen kallista

Taiteen hinnan määräytymistä on maallikon vaikea ymmärtää. Taiteen arvoon liittyy kovin monia tekijöitä taiteilijan tunnettuudesta ja arvostuksesta lähtien. Myös taideteoksen tekemiseen käytetty aika voi vaikuttaa teoksen hintaan. Suuremmat työt ovat yleensä pienempiä kalliimpia. Siksi aloittelevan taiteen keräilijän kannattaa ensin satsata pienempiin teoksiin. Toki suuri teos on upea sisustuselementti, mutta valtaviin teoksiin menee rahaa väkisinkin vähintään useita tuhansia euroja.

Voidakseen tehdä edullisia taideostoksia kannattaa kiertää pieniä gallerioita ja tutustua niissä myytävien teosten hintatasoon. Joskus ihmisille käy niin, että he eivät ole suunnitelleet hankkivansa aitoa taidetta. Mutta jos vastaan tulee upea teos sopivaan hintaan, niin silloin ihmisistä tulee sattumalta taiteen omistajia. Ihania pienikokoisia maalaustöitä voi saada jo parilla sadalla eurolla. Jos tekijä ei ole lainkaan nimekäs, saattaa harrastelijamaalari myydä teoksiaan paljon halvemmallakin.